Terveysjärjestelmä - Terveydenhoito

Sisällysluettelo:

Terveysjärjestelmä - Terveydenhoito
Terveysjärjestelmä - Terveydenhoito
Anonim

Terveydenhuoltojärjestelmä yhdellä silmäyksellä

Terveysturva on Itävallassa julkinen tehtävä, ja terveysjärjestelmä on julkisesti järjestetty. Tämä tarkoittaa: liittohallitus, osavaltiot, kunnat, sosiaaliturva ja lailliset sidosryhmät (esim. Jaostot, potilaan edunvalvonta jne.) Vastaavat terveydenhuollon eri osa-alueista: esim. Lainsäädännöstä, hallinnosta, rahoituksesta, palvelujen tarjoamisesta, laadunvalvonnasta, koulutuksesta jne. sekä yksityisten laitosten tarjoamia.

navigointi

  • Jatka lukemista
  • lisää aiheesta
  • Neuvoja, latauksia ja työkaluja
  • Kenellä on pääsy terveydenhoitoon?
  • Sosiaali- ja tapaturmavakuutukset
  • Avohoito ja sairaalahoito
  • Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy
  • Terveysjärjestelmän organisointi ja rahoitus
  • Terveysjärjestelmän sääntelyviranomaiset - kohdentamalla terveyttä
  • Järjestelmän taloudellinen turvallisuus

Terveydenhuoltomenot rahoitetaan ensisijaisesti julkisista varoista - sosiaaliturvamaksuista ja veronmaksajien rahoista - sekä yksityisistä maksuista. Yksityiset varat sisältävät esimerkiksi lääkemääräykset, sairaalapäivien päivärahat, omavastuuosuudet tai yksityisen sairausvakuutuksen. Sosiaalivakuutus rahoitetaan vakuutetun maksulla; palkattujen työntekijöiden osalta myös työnantajat maksavat maksuja.

Kenellä on pääsy terveydenhoitoon?

Itävallan terveydenhuoltojärjestelmän olennainen piirre on kaikkien terveyspalveluiden yhdenvertainen ja helppo saatavuus kaikille iästä, asuinpaikasta, alkuperästä ja sosiaalisesta asemasta riippumatta palvelujen tyypistä tai laajuudesta. Tämän mahdollistaa lähinnä solidaarisuusperusteinen rahoitus, jota säännellään sosiaalilainsäädännössä ja sosiaaliturvalainsäädännössä sekä lisäsopimuksissa (esim. Liittohallituksen ja osavaltioiden väliset sopimukset B-VG 15 a artiklan mukaisesti) (solidaarisuusperiaate).

Sosiaaliturvajärjestelmä on terveydenhuoltojärjestelmän kulmakivi. Se sisältää sairaus-, tapaturma- ja eläkevakuutuksen alat ja perustuu pakolliseen vakuutusmalliin. Lakisääteisen pakollisen vakuutuksen ansiosta sairausvakuutus suojaa melkein koko väestöä. Sosiaalisen sairausvakuutuksen lisäksi voidaan ottaa yksityisiä lisävakuutuksia.

Pakollinen vakuutus liittyy yleensä ansiotyöhön, ja myös perheenjäsenet tai elämänkumppanit voidaan vakuuttaa. Myös eläkeläisiä ja työttömiä koskevia säännöksiä on. Itsevakuutus on mahdollista tietyin ehdoin myös Itävallan sosiaalivakuutusjärjestelmässä. Ihmiset, joilla ei ole sairausvakuutusta, joutuvat maksamaan terveyspalveluista itse - ensiapua lukuun ottamatta

Sosiaali- ja tapaturmavakuutukset

Itävallan väestön terveydenhoito kuuluu sosiaaliturva- ja tapaturmavakuutukseen. Palveluihisi kuuluvat esimerkiksi: sairaanhoito (avohoito), sairaalahoito (sairaalahoito), lääketieteellinen kuntoutus, lääkitys, lääketieteellinen kotihoito- ja kätilöpalvelu, psykoterapia ja kliininen-psykologinen diagnoosi, lääketieteellisten teknisten palveluiden hoito, äiti-lapsi-passi Tutkimukset, terveystarkastukset ja ennalta ehkäisevät lääkärintarkastukset, matka- ja kuljetuskustannukset, lääketieteellisten apuvälineiden ja apuvälineiden tuet, sairauspäiväraha, äitiysavustus synnytyksen tai tapaturman yhteydessä.

Löydät tarkan yleiskuvan sairaus- ja tapaturmavakuutuksista sosiaalivakuutussivustolta.

Avohoito ja sairaalahoito

Väestön avohoito hoidetaan kolmella tavalla: Suurimman osan omaksuvat käytännössä yleislääkärit, erikoislääkärit ja hammaslääkärit. Noin puolella residenssilääkäreistä on sopimuksia yhden tai useamman sairausvakuutusyhtiön kanssa. Ns. Avohoidon "ylimääräinen alue" sisältää myös sairausvakuutusyhtiöiden avohoito-osastot ja muut (yksityisomistuksessa olevat) riippumattomat poliklinikat. Lisäksi sairaaloissa (”intramuraalinen alue”) on saatavilla sairaalan avohoito-osastoja avohoitoa varten. Avohoitoon sisältyy myös korjaustoimenpiteitä ja lääkinnällisiä apuvälineitä. Avohoitopalveluja tarjoavat muut terveydenhuollon ammatit,kuten työ- ja fysioterapeutit, kätilöt, puheterapeutit jne.

Lisätietoja on kohdassa Vierailu lääkärille.

Kodin lähellä olevaa perusterveydenhoitoa on tarkoitus laajentaa moniammatillisten ja monialaisten terveyskeskusten avulla. Lisätietoja löytyy osoitteista www.mehrgesundheit.gv.at ja www.pve.gv.at.

Itävallan väestön sairaalahoitoa tarjoavat julkiset, yksityiset voittoa tavoittelemattomat ja puhtaasti yksityiset sairaalat. Sairaalojen ylläpitäjiin tai sponsoreihin kuuluvat osavaltiot kansallisten yritystensa, kuntien tai kuntayhdistysten, uskonnollisten yhteisöjen (kirkkokunnan sponsorit), sosiaalivakuutusyhtiöiden tai yksityisten sponsoreiden kanssa.

Lisätietoja on Sairaalat numeroissa -sivustolla ja sairaalahoidossa.

Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy

Väestön terveellisinä elinvuosina saavutetaan paitsi lisäämällä terveydenhuoltoa myös tehokkaalla terveyden edistämisellä ja ehkäisyllä. Tässä yhteydessä terveyden edistäminen oli ankkuroitu pakollisena sosiaaliturvavakuutuksena. Tavoitteena on edistää terveellisten asuintilojen kehittymistä ja tukea terveellistä käyttäytymistä.

Toimenpiteet ja aloitteet terveyden edistämiseksi ja tautien ehkäisemiseksi Itävallassa ovat olleet tukena terveyden edistämistä koskevassa laissa vuodesta 1998 lähtien. Terve Itävallan rahasto (FGÖ) on valtakunnallinen terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn yhteyspiste. Hän edistää hankkeita ja järjestää tiedotuskampanjoita näillä alueilla. Terveyden edistämishankkeiden kehittäminen on myös osavaltioiden tehtävä.

Löydät lisätietoja sosiaaliturvasivustolta ja artikkelista Liittovaltion terveyshallinto.

Terveysjärjestelmän organisointi ja rahoitus

Vastuu terveydenhuoltojärjestelmän suunnittelusta on jaettu pääosin liittovaltion, osavaltion, paikallisen ja sosiaaliturvan kesken itsehallintoelimenä. Esimerkiksi liittohallitus on vastuussa lainsäädännöstä - sairaalasektorilla vain peruslainsäädännöstä - terveysammattilaisista, kansanterveydestä ja lääkkeistä, kuluttajien terveydestä (esim. Elintarviketurvallisuus, geenitekniikka) ja muista kansallisista terveydenhuoltojärjestelmiin liittyvistä kysymyksistä. Valtion asioita ovat esimerkiksi täytäntöönpanolaki tai sairaalahoidon tarjoaminen. Lisäksi terveyshallintoa hoitavat suurelta osin osavaltiot ja kunnat. Sosiaalivakuutus säätelee muun muassa residenssitarjontaa yhdessä lääkäriyhdistyksen kanssa. Julkisen terveydenhuollon rahoitusta säännellään myös sosiaaliturvajärjestelmän sekä liittovaltion, osavaltion ja paikallishallinnon välillä.

Vastuujako terveysjärjestelmässä edellyttää, että vastuuhenkilöt koordinoivat tärkeitä päätöksiä keskenään. Tätä tarkoitusta varten tehdään sopimuksia - esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmän organisointia ja rahoitusta koskeva B-VG artiklan 15 a mukainen sopimus. Kyseessä on liittovaltion hallituksen ja yhdeksän osavaltioiden välinen määräaikainen kotimainen sopimus, johon sisältyy tärkeitä ehtoja. Lisätietoja on kohdassa Terveysuudistus - terveyden kohdentaminen.

Terveysjärjestelmän sääntelyviranomaiset - kohdentamalla terveyttä

Liittovaltion terveysvirasto (BGA) perustettiin terveydenhuoltojärjestelmän suunnittelun, valvonnan ja rahoituksen keskuselimeksi vuonna 2005 toteutetun terveysuudistuksen aikana. BGA: n elimet ovat liittovaltion kohdekontrollikomissio ja pysyvä koordinointikomitea.

Osavaltioissa on perustettu valtion terveysrahastoja. He panevat täytäntöön BGA: n kehittämät periaatteet. Valtion terveysrahaston vastaavat elimet ovat valtion terveysfoorumit ja valtion kohdevalvontakomissio.

Vuonna 2013 aloitetun terveysuudistuksen aikana perustettiin kumppanuuden tavoitteenvalvontajärjestelmä valvomaan yhdessä Itävallan terveydenhuollon rakennetta, organisaatiota ja rahoitusta. Oikeusperustana ovat kotimaan sopimukset (sopimukset B-VG 15 a artiklan mukaisesti), jotka tehdään säännöllisin väliajoin liittohallituksen ja osavaltioiden välillä - sosiaaliturva mukaan luettuna. Näissä kohdekontrolliterveyttä koskevissa sopimuksissa on ankkuroitu terveyspolitiikan periaatteet, tavoitekontrollin terveyden rakenne, sisältö ja prosessi sekä tarvittavat päätöksentekorakenteet liittovaltion ja osavaltion tasolla - liittovaltion tavoitteiden valvontakomissio ja yhdeksän osavaltion tavoitteiden valvontakomissiota. Lisätietoja on kohdassa Terveysuudistus - terveyden kohdentaminen.

Järjestelmän taloudellinen turvallisuus

Terveydenhuoltojärjestelmä rahoitetaan tuloihin liittyvien sosiaaliturvamaksujen, verorahoitteisten julkisten varojen ja yksityisten osamaksujen muodossa suorien ja välillisten kustannusten muodossa. Tämä solidaarisuusperusteinen rahoitus varmistaa oikeudenmukaisen pääsyn terveyspalveluihin tuloista, iästä, sukupuolesta tai alkuperästä riippumatta.

Lisätietoja: Kansanterveysrahoitus.